Pentukurssi

Tänään alkoi Tupoksella Minnan Koirakoulun Fiksu Pentu -kurssi. Harjoittelimme palkitsemista nameilla ja leluilla, leikkimistä ilman apuja (vaikeaa!), sivulle tuloa, seuraamista ja ohituksia. Lumina haki hyvin kontaktia minulta, ja oli yllättävän vähän kiinnostunut toisista – ainakin silloin kuin harjoittelimme. Minnan kertoessa seuraavaa tehtävää odotteluun ja minun tuijottamiseen ("mitä tehään nyt, anna nami!") tylsistynyt Lumina leikki pikkukivien kanssa. Päästiin siis samalla treenaamaan jätä -käskyä ;) Seuraamisessa Lumina edisti, ja syykin löytyi liian edestä tulevasta palkkauksesta. Eli namikäsi taaemmas vain. Tässä meillä riittääkin sitten harjoiteltavaa, kun edistämistä on jo ehditty harrastamaan jo pidempään. Hohhoijaa.. Kotona pitää harjoitella myös sivulle tuloa ja leikkimistä ilman leluja.

pystäreitä kerrakseen

Olipas pikku pystisten kansanvaellus Haukkukeitaalla tänään, kun mittelit ja kleinit omistajineen kokoontuivat yhteislenkille. Tarkkaa laskua karvapalleroista ei sitten millään meinannut saada, mutta sellaiset kolmisenkymmentä vipeltäjää oli paikalla. Luminaa jänskätti aluksi, mutta kun lenkkijono lähti liikkeelle Lumina paineli menemään jonon periltä eteenpäin. Aika rohkeeta, en kai ite ois uskaltanut noin vaan tuntemattomien joukkoon sukeltaa! Paikalla oli kylläkin ainakin kahdeksan tuttua palleroa, että ehkä se rohkaisi tyttöä. Yksi palleroista oli Luminan sisko, aika samiksia olivat! Onneksi Lumina erottui vaaleansininen neule päällään hyvin. Pakkasta oli -15, joten ihan tarpeeseen taisi paita olla. Mukava oli tavata niinkin paljon spitzejä yhdessä ja ihana oli huomata kuinka sulavasti Lumina juoksenteli joukon mukana!

Kaverilauantai

Lumina pääsi ulkoilemaan uusiin maisemiin ja leikkimään lapinkoirien, Muston ja Sallin kanssa. Sallikin intoutui leikkimään, viime tapaamiskerralla kun oli niin niin rauhallinen. Vierailulla Lumina löysi tutun hiirikaverin sekä itsestään lintubongarin sielun ja hamsterien ystävän. Ja pitihän uutukainen reviiri tietysti merkata, ei kerran vaan kaksi...

Lumina 4 kk

Lumina tuulen tuiverruksessa lumikinoksen päällä... (viikko sitten otetuissa kuvissa) Lumina osaakin jo käskystä kiivetä ylös, niin hauskaa se on!

Tänään oli tehosterokotukset Oulun Eläinklinikalla. Lumina oli sievästi, eikä tällä kertaa ärissyt eläinlääkärille ;) Rabiesrokotus oli hiukan kurja kun kirveli niin, että herkutkaan ei maistuneet. Oltiin pöydällä namien kanssa sitten vielä uudestaan, että jäisi hyvä fiilis. Viereisessä Musti&Mirrissä Lumina pääsi myyjän syliin ja tiskille harjoittelemaan seisomista myyjän avustuksella. Hampaatkin Lumina antoi kiltisti katsoa :)

Biomill testiin

Lukan cartrophen-kuurin vika pistos oli maanantaina, ja jo sitä edellinen pistos tuntui auttavan. Luka on ollut nyt ihan normi, aivan ihanaa! En kuitenkaan ole vielä uskaltanut antaa riehua liiaksi, kun edellinen kipuilukin tuntui tulevan juuri leikin tiimellyksessä. No, silloin me oltiin kyllä oltu ulkona puolitoista tuntia, että silläkin oli varmasti osuutensa kipuun.

Lumina sai tänään ruokalähetyksen. Biomillin junior sensibleä aletaan mussuttamaan. Kohta loppuukin Royal Caninin pikkusäkki, joten juuri ehtii siirtymään varovasti Biomilliin. Acanan penturuoka ei sopinut, joten josko tämä nyt sitten. Mietin myös muita merkkejä, ja olisin mielelläni kokeillut mm. Canidaen viljatonta, mutta kaupassa myyvät ei oota, kun maahantuojan varastot aikas tyhjät juuri nyt. Ensivaikutelma säkin sisällöstä ei ollut omaan nenään lupaavin, hieman "teollinen" keinotekoinen haju leimahti pussia avattaessa. Koirat kuitenkin ihastuivat ihan jänön papanoilta näyttäviin nappuloihin, joten mittarina olkoon ennemmin maittavuus ja sopivuus Luminan vatsalle kuin haju omaan nenään. 

Viikonloppuna käytiin Haukiputaalla moikkaamassa kleineja, Kiraa ja Aadaa. Tyttöporukka pisti menemään. Selviä sukulaissieluja! :) Lumina oli kyllä jätin näköinen näihin pikkuisiin verrattuna. Pitikin sitten mitata ja punnita Luminaa. 26,5 cm sain korkeudeksi ja painoa 3,9kg. Ikää punnitushetkellä 3kk ja rapiat 3 vko. Piti vielä kasvattajalta varmistella onhan kasvu ihan ok ;)

Sunnuntaina käytiin Poro Feriassa Oulun torilla ihmettelemässä poroja. Lumina oli nätisti, hiukan kummasteli, mutta oli oikein reippaana tyttönä. Paljon tuli taas ihmiset kyselemään mikä ihana karvapallo meillä, ja kukaan ei oikeen ollut kuullut mittelspitzistä aiemmin. Olin kuvitellut että rotu olisi tunnetumpi. Tai ehkäpä vain lausun rodun nimen väärin... ;) Lumina käyttäytyi ihmisvilinässä hienosti, meni kyllä haistelemaan vieraita, jotka tulivat tekemään tuttavuutta, ei ollut yli-innokas, vaan kiinnostus vieraisiin lopahti melko pian. Pientä pidättyväisyyttä siis havaittavissa... Kaikki maassa oleva sen sijaan veti neitin nenää puoleensa. Uusia makuelämyksiä poron jätöksistä!

Viime viikolla tuli myös otettua hiukan kuvia leikeistä ulkona. Arvatkaas kenen lapasta revitään.. Onneks ei ollu kauheen kylmä, ni ei näpit jäätyny täysin ;)

3,5 kk

Lumina ja Luka ovat olleet kuuleman mukaan kohtuu kiltisti kaksistaan tällä viikolla. Vain joku päivä hiukan on ulvontakonserttia esitetty. Ei sen enempää. Hienoa! Ihmeen hyvin pikku neidin rakkokin on venynyt 9-8 tuntia. Ei siis pissan pissaa lattialle ole ilmaantunut kahtena työpäivänä!! Mahtavaa! Parina toisena päivänä vahinkoja oli sattunut, mutta se olikin odotettavissa. 

Tiistaina kävimme Intiössä seikkailemassa pikkuisen, Luminaa pari viikkoa nuoremman shelttitytön kanssa. Luminaa rupesi jo ärsyttämään kun toinen ensin arasteli, eikä heti alkanutkaan leikkimään. Pitihän sitä sitten muutamalla haukahduksella toista tsempata, ja lähtihän se leikki vihdoin käyntiin :) Samalla oli tilaisuus treenata luoksetuloakin ohi kulkevien ihmisten avulla. Lumina tulikin hienosti luokse. Taisivat namit olla houkuttelevampia kuin vieraiden tervehtiminen.

Keskiviikkoiltana kävimme ensimmäisen kerran keskustan "vilinässä". Hihnassa kulkeminen sujui aika hyvin ja harjoittelimme taas hiukan seisomista. Mikäs siihen puuhaan paremmin sopikaan, kuin Rotuaarin pallon koroke! Lumina kulki reippaasti osoittamatta sen kummempaa kiinnostusta ohikulkijoihin. Tässä hämäyksenä toimi ainakin välillä toimiva namiautomaatti ;) Mutta eipä ollut tyttö pahemmin moksiskaan mistään, hälinästä, liikenteen melusta tai ihmispaljoudesta (onko Oulun keskustassa edes sellaista arki-iltana?). Noh, lastenrattaat hiukan pelottivat. ..ja ihastelevia katseita palleroinen taas keräsi.

Torstaina kävimme leikkimässä Talvikankaalla islanninlammaskoira Nappasen kanssa. Yhteinen sävel löytyi pennuilla ja pian saivat matot kyytiä! Yksi matto sai kyytiä myös kosteassa muodossa, kun Lumina päätti laajentaan reviiriään. Pahoittelut vielä matolle pissaamisesta. Vieraassa paikassa ulos pyytäminen ei taida onnistua kovin hyvin. 

Perjantaina kävimme haistelemassa Maikkulan Musti&Mirrin nurkat, mutta etsinnästä huolimatta hakusessa olevaa hihnaa ei löytynyt. Nykyinen hihna, Lukan nahkainen näyttelyhihna kun on hippasen liian lyhyt.

Tänään sunnuntaina Lumina sai leikkiä aamuleikit pitkästä aikaa naapurin Nano-heelerin kanssa. Pihalta löytyi myös ihanaakin ihanampi aamupala, kebabit ranskiksilla. Ja kuka nostikaan sellaisen mellakan että oksat pois, kun yritin tyhjentää suuta moisesta moskasta... Jooh, enpä tiennytkään että suloisesta pikkupennusta voi lähteä niinkin raivokas ärinä! Onneksi olin ehtinyt tällä viikolla opettamaan Luminalle jätä-käskyn, ja onneksi hurja peto muisti sekä ihmeekseni vielä tottelikin sitä ja lauhtui takaisin lampaaksi. Lumina tietenkin kerta kiellon päälle syöksyi herkkukasan kimppuun ja houkutteli kaverinkin mukaan apajille. On se niin ehtivä, että ei meinaa pysyä perässä...

Viikkoon mahtui myös mm. kahvilakäyttäytymisharjoitteluja, autoajeluja, yksinoloharjoituksia autossa ja kotona sekä Myllyojan ostoskeskuksella ihmisten hyörinän ihmettelyä... 

Lumina rakastaa Brit Caren Let's Bite Tuna Bites -kissaherkkuja, 100% lihaisaa ehtaa lihaa! Luka odottelee omaansa taustalla. Tosin pyrin aina antamaan namipalkan ensiksi Lukalle.

Nämä hurjan näköiset leikit ovat ihania Lukan ja Luminan mielestä. Joita leikitäänkin aina kun Lukalla on terveempi olo ja kivut taustalla. Kipuja siis on edelleen. On hyviä ja huonoja päiviä. Pitää vain odotella niveltenhoitokuuri loppuun ja toivoa parasta.

9 tuntia yksin

Lumina rakastaa Lukan ruokaa. Jahti&Vahti extra energia olisi ihan huippua, mutta tällä hetkellä ei saada syödä pahemmin muuta kuin Royal Caninin Gastro Intestinalia. Tytön vatsa voi jo paljon paremmin, ja joidenkin päivien päästä voisikin kokeilla miten käy kun palataan taas Acanaan.

Tänään oli ensimmäinen pitkä päivä koirilla kahdestaan. 9 tuntia on hirmu pitkä aika, varsinkaan kun Lumina ei siihen ole tottunut. Radio Suomi päälle ja kongit kehiin. Ei kuulunut vikinää, ei ulvontaa – ainakaan vielä kun kielet olivat kongeissa. ..työpäivän aikana ehkä.. Molemmat olivat puoli 6 illalla aivan täpinöissään eteisessä vastassa. Ovea avatessani painiskelin kahden vaihtoehdon välillä, huomioidakko vai eikö huomioida. Viedäkkö heti pissalle ja huomioida vai ollakko eleetön ja odottaa että rauhoittuvat, vaikka pissaisivat sisälle? ..päädyin sitten ensimmäiseen vaihtoehtoon, ei kai toisten raukkojen voi olettaa vielä odottavan lisää ulospääsyä?? Ehkä mulla on nyt sitten eroahdistuskoiria kaksi :O Luka nimittäin ulvoo yksinään ollessaan, joitakin minuutteja kerrallaan – pitkin päivää. Saa nähdä auttaako Luminan seura, vai saavatko naapurimme ihastella dueton suloääniä...

Olin niin varautunut siivoamaan tsiljoona pissalänttiä ja kakkakasaa, joiden olemassa olo olisi kaksikolta tyystin unhoittunut. Leikkisien tassuparien taiteellisten aikaansaannoksien siivoaminen olisi hyvinkin "mukavaa" puuhaa työpäivän jälkeen. Yllätyin kuin löysin ainoastaan pissalätäkön, tai oikeastaan se oli lammikko. Voin vain kuvitella miten tyttö on pantannut, pantannut ja pantannut. Ulos päästyään Lumina teki monet pissat, ja vielä ennen sisälle tuloa ulko-oven luona tyttö ihan kuin varuilta juoksi uudestaan pitkälle pissalle, jos taas ei kohta pääsekään ulos, niin "nyt se rakko tyhjäksi!!"

Taas eläinlääkärissä

Kuvia minun on pitänyt lisätä tänne jo usea päivä sitten.. Vieläkään ei onnistu, joten tyydyn päivitykseen ihan vain kirjoittamalla.

Tänään käytiin taas Oulun Eläinklinikalla. Lumina-palleroinen pääsi ekana pöydälle, reipas oli ja murahtaa tirauttikin, kun eläinlääkäri oli liian innokas tutkimaan silmiä. Tytön silmät ovat vuotaneet jo pidempään ja muutama päivä sitten runsaammin. Minun vedellä läträilyt vain hieman helpottivat kostuvia silmänaluskarvoja, joten saatiin antibiootti / kortisoni -tippoja. Siinä tarvitaankin kaksi hoitajaa, että tippa löytää kohteen ;D Ekat rokotukset saatiin ja 3 kg säkki RC:n erikoisruokaa. Luminalla on ollut löysähkö pehmeä kakka jo pidempään. Katsotaan siis johtuuko se kenties epäsopivasta ruokavaliosta. Eliminaatiodietti toivottavasti selventää asiaa.


Luka pääsi eroon tikeistä ja sai kennelyskää vastaan rokotteen sekä niveliä hoitavaa Cartropheniä, jonka uskaliaampi osapuoli, avopuolisoni Lukan nahan alle tujautti. Pistoksia annetaan kuurina 4 kertaa viikon välein. Katsotaan miten vaikuttaa, pysyvätkö oireilut miten pitkään poissa.

Iltaulkoilu oli mukava pikkuneidille kun sai nuuskaista kahta kilttiä bretonia ja jackrusselia. Toinen russelipoika olikin samanikäinen. Pienten ujostelujen jälkeen oli kiva päästää menemään samankokoisen ikätoverin kanssa :)

Tiistain bussiretki ja kyläily

Kaupunkibussissa oli mukavaa. Lumina nukahti aika pian kyytiin nousun jälkeen, ja nukkui koko matkan. Kyyti tosin ei kestänyt kuin vajaat 10 minuuttia. Luminahan matkaa autossa nätisti, hyvin pitkälti nukkuen. Ilmeisesti sama tasainen humina bussissa sai tyttelin rentoisaksi. Hienoa :D Neuletakki ja fleecepeitto pikkuisen lämmikkeenä tarkenimme -18 asteen pakkasessa vajaan kilsan tarpomaan pysäkiltä kylään. Tyttö tervehti uudet ihmistuttavuudet iloisen reippaasti ja merkkasi tietenkin uuden reviirinsä.. Onneksi hädän iskiessä toisen kerran Lumina hoksasi jo pyytää ulos tuijottamalla, vikisemällä ja sohvaa vasten hyppäämällä. Kerrassaan fiksu neiti!! :D

Lumina sai toimia myös autonpesijän apurina, ja kävimme huoltsikan kahviossa lämmittelemässä. Karvaisia otuksia ei luultavastikaan sisällä sallita, mutta Luminan söpöinen katse ilmeisesti hellyytti myyjä-tytön ;)

Puolen kilsan pituinen tutustumisretki

Kävimme iltapäivällä ulkoilemassa hihnalenkillä Luminan kanssa. Hienosti tyttö pikku jalkaset viuhtoen paineli vierellä, kunnes salamana pysähtyi ihanien tuoksujen lumoamana. Melko hyvin Lumina kuitenkin jatkaa matkaa, kun sanon "Mennään!" – kunhan on ensin saanut kunnolla selvittää mitä hajut kertovatkaan ;) Ulkoilijat sauvoilla tai ilman vievät yhtä hyvin mielenkiinnon. Ellei olisi hihnaa, niin tyttö lähtisi tekemään tuttavuutta oitis! Pitäisi päästä tutustumaan. Namihoukutin kädessä koitan kiinnittää huomion itseeni. Namia sateli myös isomman tien varrella, missä autot painelivat 60 rajoituksen tuntumassa. Hieman kummastusta meluisat ohi kiitävät kirkkain valoin varustetut kummajaiset herättivät, mutta niin vain namit upposivat vauhdilla pikkuisen kitaan. Kotimatkalla pieni pääsi syliin lämmittelemään :)

Uusi vuosi 2011

Meillä sujui uudenvuodenaatto iltapäivä neljästä eteenpäin sisällä touhuten. Varuilta en halunnut pikkuiselle vahingossakaan mitään säikähtelyjä. Tosin jo tuossa neljän aikaan kun viimeisen kerran käytin Luminaa pissalla pari ilotulitetta paukahteli jo – luvattoman aikaisin(!). Lumina hieman säikähti, mutta jatkettiin sitten kävelyä, ja Lumina unohti tilanteen. Onneksi. Loppuillan sisällä Lumina vinkui hieman kummissaan miksei pääse ulos ja tyytyi sitten lattialle lorauttelemaan. Muutaman kerran Lumina kummasteli pauketta päätä kääntämällä, mutta onneksi ei sen enempää. Pahimpien paukahdusten ajan Lumina sai imeskellä herkkunameja. Kaiken kaikkiaan siis hyvin meni :) Olimmekin valmistautuneet paukkeeseen etukäteen soittamalla paukkuCD:tä useaan kertaan. 

Epäilin, että sisäsiisteyskasvatus olisi eilisistä sisälle pissailuista saanut takapakkia, mutta hyvinpä tyttö osasi tänäänkin pyytää ulos. Hienoa! 

Lumina pääsi tänään tutustumaan 2-vuotiaaseen Salli-neitokaiseen. Salli oli Luminan kanssa lapinkoiramaisen rauhallinen, oiken sievästi antoi aikuisen koiran mallia :) Erittäin hyvä kokemus pikkuiselle, että aina ei tarvitse olla riekkumassa kavereiden kanssa. Lumina viihtyi oikein hyvin myös Emman sylissä. Loppu ilta meillä onkin taas ollut mukavan rauhallista :) Niinpä Lumina olikin hyvä jättää taas harjoituksen vuoksi yksin. Juustopaloja ja maksamakkaraa pursuava kongi pikkuiselle puuhaksi ja niin me aikuiset häippäisimme pyörähtämässä ulkona kupposen kuumaa hakemassa. Toipilas-Lukankin uskalsin jo ottaa rauhalliselle kävelylle mukaan.

Hyvästit kulkusille..

Meillä kävi eilen kyläilemässä nuori spitz-tyttö, Sani. Tytöt leikkivät hienosti yhdessä, hyvin tasavertaisesti :) Lumina ja Luka ihastuivat molemmat saamaansa melkein oikean näköiseen hiiri-leluun, josta tulikin heti se lempilelu. Kiitokset vielä Ennille, kun raaski luopua omasta lelustaan! :D

Lumina oli tänään ekaa kertaa pidemmän ajan yksin, 5 tuntia. Hienosti neiti oli jaksanut odotella ulospääsyä, ja voi että Lumina oli riemuissaan kun pääsi syliini. Kieli lipoi ja tassut viuhtoivat kasvojani vasten. Lumina pyrki uudelleen ja uudelleen syliini minua vasten hyppien, mitä tyttö ei siis muuten kauheasti oikeen tee – paitsi lihapalan nähdessään ;)

Lukaa Lumina haisteli kummissaan. Noh, kyllä minunkin nenääni kävivät oudot hajut, saati sitten koiran nenään. Luka on nyt kastroitu ja hampaat kiillotettu. Samalla poistettiin kaksi pikkuruista alaetuhammasta, jotka olivat hieman "heikossa hapessa" heiluneet jo jonkin aikaa. 

Lisäksi kuvattiin lonkat, selkä ja niska. Monta otosta pitikin ottaa, sillä Luka kuvautui suorana ollessaan aivan vinona. Lukaa piti siis vääntää aivan vinoon, että kuvassa poika saatiin suoraksi. Erikoista. Noh, vasemmassa lonkassa hieman kulumaa, eli voipi olla nivelrikkoa. 10 pvä:n päästä kontrollikäynti, jolloin tehdään arvio miten kipulääkekuuri on vaikuttanut, annetaanko niveliä hoitavaa ainetta (Cartrophen) pistoksina vai relaxantia lihasjumiin. Syy Lukan kipuiluihin ei siis täysin selvinnyt. Oireiden hoidolla koitetaan nyt selvitä ainakin toistaiseksi.

Luminan ja Lukan aamupäiväleikit

 Lumina tekee kaikkensa saadakseen Lukan pallon...

 Pusuttelua...

 ja hampaiden pesua...

 Vetoleikit karvapallosta taistellen on parhaita.

Välillä toinen väsähtää ja painaa pään tyynynäkin toimivaan vetoleluun.

Lumina 9,5 viikkoisena. Olipa muuten vaikea saada tyttö hetkeksi istahtamaan. Lisäksi ulkona alkoi olla jo kuvaamisen puolesta hämärää, mikä ei helpottanut ollenkaan yritystä.

Tapaninpäivän tähystyksiä Lukaa apuna käyttäen. Lumina 10,5 vko tykkää niin nuolla Lukan naamaa. Lukan hampaiden pesu onkin päivittäinen Luminan toimesta, jos vain Luka sattuu olemaan suopealla päällä hoidon suhteen.. Toinen lempijuttu Lukalla ja Luminalla on lelun, ihan minkä tahansa veto. Lumina on kyllä aika sitkeä, ja ärisee lähes yhtä kovaa kuin Luka. Tosin Luka ei taida ihan kaikkia voimiaan käyttää, kun on pikkuinenkin päässyt voittamaan kilvan ;)

Lumina on ulkoillessamme pääosin saanut juosta sydämensä kyllyydestä vapaata vauhtia. Neiti on kuitenkin aika omapäinen kulkuri. Namipalkkaus käytössä on ollut tehokas, mutta pitää hihnassa kulkeminenkin oppia, etenkin kun Lumina ei tosiaan ole maailman innokkain perässä seuraaja. Tyttönen ei osaa huolestua minun katoamisestani juurikaan - ikävä kyllä. Nyt ollaankin aloitettu harjoittelemaan hihnassa kulkemista, ja se ei ole mukavaa puuhaa pikkuneidin mielestä. Kaikki ohikulkijat kun ois niin kiinnostavia, ja ne kaikki ihanat hajut. Tyttö kulkee aika pitkälti nenä maassa ja melkeinpä juuri sinne minne itse haluaa. Toistaiseksi ulkoiluhetket, jolloin Luka on mukana ja Lumina vapaana on ollut itselleni helpoin, sillä Lumina seuraa Lukaa hyvinkin tiiviisti. Mutta eipä auta, kuin sitkeästi totuttaa tyttöstä nätisti hihnassa kulkemiseen. Ja mielummin me kuljetaan Luminan kanssa ilman Lukaa, että ei pääse meidän pullistelija uros näyttämään huonoa esimerkkiä tytölle. Lumina kun selvästi ottaa mallia isosta mustasta. Eilen illalla nukkumaan käydessä Lumina toi leluaan minulle. Suu korvissa palkkasin kehuin ja revitin lelua. Yhä uudestaan Lumina palasi luokseni lelu suussaan, että leikitäänkö? :)

Lumina 10 viikkoa

Lumina on nyt 10 viikkoa, ja sen kunniaksi kävimme leikkimässä kolmen urosmittelin luona. Lumina juoksi kilpaa 4 kk ikäisen Pyry-pojan kanssa. Ja meno oli hurjaa. Pyryllä vaan taisi olla parempi kunto kuin Luminalla - tai sitten etulyöntiasema selittyi pitkistä koivista ;) Taisi pikkuneiti hieman väsähtää, kun on niin kovin hiljaista ollut loppu ilta. Eipä ole ollut tavanomaisia leluihin kohdistuvia iltarähinäpurkuja ja tappohyökkäilyjä.