Lunan kanssa mätsärissä

Näin kauniina päivänä oli mukava suunnata Pohjois-Suomen Sheltit Ry:n järjestämään äitienpäivän Match Show:n Limingantullin Prisman pihalle. Isoja pentuja taisi olla 20, ja me aivan siellä häntäpäässä ilmoittautuneina. Luna jos olisi heti ekana kehään laitettu, niin se oisi varmasti ollut aikamoista kiskomista. Parempi siis näin. Ehittiin odotellessa purkaa  enimpiä innostuksia viereisellä nurmikentällä pallon kanssa ja muuten ihmetellä koiravilinää. Samalla harjoiteltiin pallon avulla seisomista ja nätisti kulkemista. Pallo tosin siinä kulkemisessa aiheutti enemmän pomppuja kuin vierellä ravaamista...

Aika nopsaan numeroita kehään huudeltiin, ja pian olikin meidän vuoro astua estradille. Luna sai hienosti punaisen nauhan ja sijoittui lopulta punaisten neljänneksi! Hieno tyttö!! Vielähän tuota kehäkäyttäytymistä pitää harjoitella, ja juurikin mätsärit ovat näyttelytreeneille erinomainen paikka. Laikan oikeaoppisesta esittämisestä ei ole kyllä minkäänlaista tietoa, että ihan mutu-tuntumalla ollaan menty ;) Jospa oikeaan näyttelyyn mennessä saisi selville mitenkä pitäisi Lunan kanssa toimia.

Mä seison oikeen sievästi, ni sitten saan namin :)

Ai, nyt pitää mennä hyvin kun mua kuvataan!

Tokoiluja

Maanantaina alkoi Lunan kanssa OKK:n pentukurssi. Treenailtiin kontaktia. Luna oli villi tapansa mukaan, mutta jaksoi keskittyä hienosti :) Tennispallosta on tullut Lunalle ehkä se ihanin lelu, mutta sen kanssa ei välttämättä jaksa niin keskittyä ;) Tunnin lopussa harjoiteltiin rauhoittumista, ja voi kun se oli vaikeaa. Mitenkä sitä nyt viitsii paikalla olla kun ois kivempi touhuta menemään. Jooh, tämän kanssa pitää alkaa ehottomasti tuskailemaan. Pitäähän se lunkisti olemisen taito oppia!

Luminan kanssa kesäkauden treenit alkoi eilen ja tänään juoksut. Treenailkaamme siis kotosalla muutamat seuraavat viikot. Eilen treeneissä oli kokeenomaisesti luoksepäästävyys, paikalla makuu (1 min.), seuraaminen kytkettynä, liikkeestä maahan ja luoksetulo. Meni hyvin siihen nähden että oltiin tälle vuodelle ekaa kertaa ulkokentällä ihanien tuoksujen ja lentävien lehtien kanssa. Lumina jaksoi keskittyä seuraamiseen (mitä nyt kerran hämääntyi lentävistä lehdistä, mutta muisti kuitenkin että mitä ollaankaan tekemässä), jossa kylläkin on parannettavaa oikean paikan suhteen. Luoksetulossa Lumina jäi hyvin paikalleen, mutta kun oli kutsun vuoro, niin Lumina katseli taakseen ja en uskaltanut antaa käskyä, vasta kun oli pakko liikkurin käskiessä toiseen kertaan. Onneksi Lumina kuitenkin kuuli ja totteli vaikka se pää oli edelleen toiseen suuntaan. Perusasento jäi luoksetulossa hieman liian eteen, ja tätä on tapahtunut aiemminkin. Hiomista hiomista. Liikkeestä maahanmenossa ei muita ongelmia kuin mun tuplakäsky, "maahan!" ja pään liike. Lumina kun juuri siinä kohti niitä lentäviä lehtiä ihasteli...

Meidän pitää siis seuraamisessa vahvistaa oikeaa paikkaa, hioa perusasentoja ja kiinnittää huomiota omiin liikkeisiin, kaksoiskäskyjä tulee liian helposti annettua, pois siis turhat liikkeet. Näitä vaan tuli käytettyä, kun jänskätti viime kerran huono seuraaminen, juuri se maan nuuskiminen. En siis luottanut että Lumina tottelee ilman apuja... Luoksetulossa olisi pitänyt antaa käsky heti eikä odotella että Lumina katsoo ja varmasti kuuntelee. Vinkiksi sain kokeilla nimen lisäämistä käskyyn, "tänne!" -käskyn sijaan "Luminatänne!". Pitääpä kokeilla mitenkä toimii.

Yllättynyt kyllä olin että Lumina ei haistellut maata!! Se oli jo iso voitto! Viime kertaan nähden menin nyt paljon reippaampaa vauhtia seuraamisessa, viime kerralla kun olin mennyt melkoisen hiljaista vauhtia. Ennen meidän vuoroa harjoiteltiin liikkeitä runsain namipalkkauksin ja välissä rentouduttiin paikallaololla käskyllä "käy siihen", mikä on kotonakin käytössä sekä käytiin haistelemassa parhaimmat hajut ja Lumina väänsi merkkauspissat ominaisella tyylillään takajalat ilmassa. Pitää koittaa löytää ne samat tavat mitenkä sitten kisatilanteessa käyttäydytään, että Luminalle kaikki ois jo tuttua. Koitinkin olla nyt mahdollisimman jännittynyt ;)

Viikko sitten otetuissa poseerauskuvissa on vielä lunta. Viimeisetkin takapihan sitkeät lumilämpäreet sulanee tämän päivän aikana. Sitten vaan pitää ootella josko se nurmi alkaa vihertämään vai pitääkö kylvää uudestaan... Osa pihan havuista on turhankin ruskeita. Kiitos kuulunee kahdelle lumen tamppaajalle. Uusia sijoitteluita kasveille pitää kyllä kehitellä, kun tämä meidän innokas Luna -puutarhuri on liiankin innokas etenkin noissa leikkaushommissa. Ei taida pihalta sellaista kasvia löytyä, jota ei ois jo hoitoleikattu...

Kaverikuvia

Kevät on edennyt viikon takaisesta huimasti. Viikonloppu vietettiin pohjoisessa, ja siellä pystyi vielä lenkkeilemään jäällä. Maanantaina kun tultiin takaisin Ouluun oli lumet hävinneet melkeinpä kaikkialta muualta paitsi meidän takapihalta... Toisaalta hyvä näin, niin säästyy vielä hetken aikaa tassujen pesemiseltä. Luna nimittäin rakastaa kaikkia ihania mullasta löytyviä tuoksuja. Talvella takapihalla oli ruukku, jonka kasvit oli pian revitty ja multa levitelty ympäriinsä. Tuhoa ei tehty kerralla, vaan hiljakseen, silleen kunnolla nautiskellen. Huoh. Siinä meni patjarikon talvehtimiskokeilu aivan puihin. Tai no, tämän testin tuloksena voidaan todeta että patjarikko ei menesty talven yli ruukussa ;)

Viikonlopun reissu oli melkoisen rankka, kaupunkilaiset kun eivät ole maalaiselämään niin tottuneita ;) Lumina sai katu-uskottavuutta lisäävän jäljen luultavasti juuri tältä viikonlopulta. Aika useinhan me koirien suita tutkitaan, ihan jo vain huvin vuoksi, etenkin Luminan hampaita tutkitaan, kun leikkien yhteydessä kuivat huulet paljastavat hampaat hauskasti. Sunnuntaina hammasrivistö oli taas käsittelyssä. Muutoin sievät (tai totuuden nimissä vähän ehkä oikomishoitoa kaipaavat) hampaat olivat yläeturivin toisesta hampaasta menettäneet puolikkaan. Hammas taisi mennä poikki silloin kun Luna juoksi pentupöljyyttään Luminaa päin, niin kovaa että Lumina vingahti ja siristeli silmiään. Törmäys ei jäänyt sen enempää vaivaamaan, koska Lumina palautui pian entiselleen. Eläinlääkärin mukaan hammasta ei ainakaan toistaiseksi tarvitse poistaa, kun hammas muuten näyttää normaalilta. Hampaan poisto tehdään nukutuksessa, ja nukutuksessa on kuitenkin aina riskinsä. Ell suositteli hampaan poistoa ennemmin jonkin muun nukutusta vaativan toimenpiteen yhteydessä tai jos hammas alkaa vaivaamaan. Näillä siis mennään.

Luna resusikin ja paineli menemään viikonloppuna, joten pentunen olikin aika raukeana parisen päivää alkuviikosta. Nyt taas alkaa energiaa olemaan, ja rauhoitusharjoitukset ovat olleet aika ihania :) Luna siis maahan kyljelleen ja hoetaan "nukutaan", niin jokos pieni nukkuu kohta ;) Tämän meille vinkkasi Mangon omistaja, kiitokset hälle tästä kullanarvoisesta harjoitusvinkistä!


Tässäpä näitä takapihan kaverikuvia :)