Luminan kanssa kesäkauden treenit alkoi eilen ja tänään juoksut. Treenailkaamme siis kotosalla muutamat seuraavat viikot. Eilen treeneissä oli kokeenomaisesti luoksepäästävyys, paikalla makuu (1 min.), seuraaminen kytkettynä, liikkeestä maahan ja luoksetulo. Meni hyvin siihen nähden että oltiin tälle vuodelle ekaa kertaa ulkokentällä ihanien tuoksujen ja lentävien lehtien kanssa. Lumina jaksoi keskittyä seuraamiseen (mitä nyt kerran hämääntyi lentävistä lehdistä, mutta muisti kuitenkin että mitä ollaankaan tekemässä), jossa kylläkin on parannettavaa oikean paikan suhteen. Luoksetulossa Lumina jäi hyvin paikalleen, mutta kun oli kutsun vuoro, niin Lumina katseli taakseen ja en uskaltanut antaa käskyä, vasta kun oli pakko liikkurin käskiessä toiseen kertaan. Onneksi Lumina kuitenkin kuuli ja totteli vaikka se pää oli edelleen toiseen suuntaan. Perusasento jäi luoksetulossa hieman liian eteen, ja tätä on tapahtunut aiemminkin. Hiomista hiomista. Liikkeestä maahanmenossa ei muita ongelmia kuin mun tuplakäsky, "maahan!" ja pään liike. Lumina kun juuri siinä kohti niitä lentäviä lehtiä ihasteli...
Meidän pitää siis seuraamisessa vahvistaa oikeaa paikkaa, hioa perusasentoja ja kiinnittää huomiota omiin liikkeisiin, kaksoiskäskyjä tulee liian helposti annettua, pois siis turhat liikkeet. Näitä vaan tuli käytettyä, kun jänskätti viime kerran huono seuraaminen, juuri se maan nuuskiminen. En siis luottanut että Lumina tottelee ilman apuja... Luoksetulossa olisi pitänyt antaa käsky heti eikä odotella että Lumina katsoo ja varmasti kuuntelee. Vinkiksi sain kokeilla nimen lisäämistä käskyyn, "tänne!" -käskyn sijaan "Luminatänne!". Pitääpä kokeilla mitenkä toimii.
Yllättynyt kyllä olin että Lumina ei haistellut maata!! Se oli jo iso voitto! Viime kertaan nähden menin nyt paljon reippaampaa vauhtia seuraamisessa, viime kerralla kun olin mennyt melkoisen hiljaista vauhtia. Ennen meidän vuoroa harjoiteltiin liikkeitä runsain namipalkkauksin ja välissä rentouduttiin paikallaololla käskyllä "käy siihen", mikä on kotonakin käytössä sekä käytiin haistelemassa parhaimmat hajut ja Lumina väänsi merkkauspissat ominaisella tyylillään takajalat ilmassa. Pitää koittaa löytää ne samat tavat mitenkä sitten kisatilanteessa käyttäydytään, että Luminalle kaikki ois jo tuttua. Koitinkin olla nyt mahdollisimman jännittynyt ;)
Viikko sitten otetuissa poseerauskuvissa on vielä lunta. Viimeisetkin takapihan sitkeät lumilämpäreet sulanee tämän päivän aikana. Sitten vaan pitää ootella josko se nurmi alkaa vihertämään vai pitääkö kylvää uudestaan... Osa pihan havuista on turhankin ruskeita. Kiitos kuulunee kahdelle lumen tamppaajalle. Uusia sijoitteluita kasveille pitää kyllä kehitellä, kun tämä meidän innokas Luna -puutarhuri on liiankin innokas etenkin noissa leikkaushommissa. Ei taida pihalta sellaista kasvia löytyä, jota ei ois jo hoitoleikattu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti